
Sosiaaliturvasta yli 1,5 miljardia euroa. Sosiaali- ja terveyspalveluista 1,4 miljardia. Ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, asumistuesta ja muista etuuksista 1,2 miljardia euroa. Työttömyysturvan ja asumistuen indeksikorotuksista luovutaan. Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaajärjestelmä lakkautetaan. Vammaispalvelulain käyttöönottoa viivästytetään ja uudelleen tarkastellaan. Tässä muutamia hallitusohjelman leikkaus- ja muutoskohteita.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa tehostamalla saataisiin ohjelman perusteella aikaan säästöjä, mutta sitä ei kerrota, kuinka tämä on tarkoitus tehdä. Vuoden alusta aloittaneet hyvinvointialueet tekevät parhaillaan työtä toimintatapojen sujuvoittamiseksi, palveluiden turvaamiseksi ja saatavuuden parantamiseksi sekä hyvinvointierojen kaventamiseksi. Väestön ikääntyminen ja vuosikymmenten aliresursoidut sotebudjetit eivät tee tätä työtä helpoksi. Rahoituksen ja resurssien leikkaaminen tekevät sen mahdottomaksi.
Hallitusohjelmassa ensimmäiseltä sairaslomapäivältä ei tarvitsisi enää maksaa palkkaa eikä enintään vuoden määräaikainen sopimus tarvitsisi perustetta. Työntekijän irtisanomiseenkin riittäisi ”asiallinen syy”, kun siihen aiemmin on pitänyt olla myös painava syy. Palkansaajien oikeuksia heikentämällä ei saada aikaan motivoitunutta työntekijää, eikä tavoiteltua tuottavuutta ja tehokkuutta. Työttömyysturvan heikentäminen toimii huomattavasti heikommin, kuin esimerkiksi vähimmäispalkkalainsäädännön kehittäminen. Eikä se tuo yhtään lisää työpaikkoja tai paranna kohtaanto-ongelmaa. Mikäli palkkatulojen väliset erot olisivat pienemmät, ei olisi niin suurta tarvetta tulojen uudelleen jakamiselle.
Sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset osuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Samaan aikaan, kun heikennetään valmiiksi hankalassa elämäntilanteessa olevien tilannetta entisestään, on hallitusohjelmassa päätetty olla kajoamatta lainkaan esimerkiksi osinkojen verotukseen, yritystukiin tai verovälttelyyn. Yhteiskunnan varakkaimpien ei siis hallitusohjelman perusteella tarvitse lainkaan osallistua talouden tasapainottamistalkoisiin.
Kokonaisuudessa on myös hyvää. Esimerkiksi liikunnalliseen elämäntapaan ja toimintakykyyn keskittyvän poikkihallinnollisen Suomi liikkeelle -ohjelman perustaminen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostaminen ovat tästä hyviä nostoja.
Hallitusohjelman toimenpiteet johtavat kuitenkin väistämättä eriarvoisuuden kasvamiseen, mikä voi johtaa vakaviin sosiaalisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Väkivaltaisuus lisääntyy, syrjäytyminen kasvaa, kerjäläisiä ja levottomuuksia ilmestyy katukuvaan ja aiheutetaan yhä enemmän mielenterveysongelmia sekä päihteiden ongelmakäyttöä.
Ohjelman taustalla vaikuttaa olevan ajatus, että opettamalla vähäosaisia ja heikoimpia käyttäytymään ja ottamaan itseään ”niskasta kiinni”, saavutetaan hyvinvointia ja talouskasvua. Ajatusmalli ei toimi, koska se ei tavoita ongelmien takana olevia köyhyyden ja hyvinvoinnin vajeiden syitä. Lopputuloksena on lisääntynyt epäluottamus toista ihmistä kohtaan. Tämä vahvistaa eriarvoisuutta ja heikentää yhteisöllisyyttä. Hyvinvoinnista leikkaamalla luodaan vain lisäkustannuksia, jotka tulevat eteen moninkertaisina tulevaisuudessa.
Onneksi osa etenkin sosiaaliturvan heikennyksistä tulee todennäköisesti törmäämään perustuslakiin.
Kommentit