Orpon hallituksen heikoimpiin kohdistuva leikkauspolitiikka tulee aiheuttamaan laajoja hyvinvoinnin vajeita yhteiskunnassa. Eriarvoisuus ja tuloerot kasvavat. Ihmiset ajautuvat yhä kauemmas toisistaan. Saamme maksaa näistä päätöksistä tulevaisuudessa kovan hinnan.

Narratiivi siitä, että taloustilanteen vuoksi olisi pakko hakea säästöjä ottamalla yhteiskunnan kaikkein vähäosaisimmilta, ei kestä päivänvaloa.

Leikkauksilla väitetään kannustettavan ihmisiä töihin. Ulkoisesti sanellut kannustimet eivät kuitenkaan lisää kenenkään motivaatiota. Eivätkä ne tuo yhtään lisää työpaikkoja. Saati lisää työhyvinvointia. Tilanteet ja lähtökohdat eivät ole samanlaisia. Ihmisen tärkein kannustin on sisäinen motivaatio ja itsemääräämisoikeus.

Hallitus harjoittaa sellaista identiteettipolitiikkaa, jossa yksilö näyttäytyy epäonnistujana, ellei hän pysty vastaamaan tuottavan ja tehokkaan ihannekansalaisen normiin. Pelätessään vääränlaisen identiteetin leimaa, ihmiset suorittavat itsensä loppuun. Näillä toimilla ei selätetä mielenterveyskriisiä.

Maassa makaavaa potkimalla, ei kannusteta ketään reippaammaksi kansalaiseksi ja työntekijäksi. Joko sieltä ei nousta enää lainkaan tai sitten potkaistaan takaisin. Kun jokaiselle annetaan mahdollisuus rakentaa itselle arvokasta identiteettiä, hyötyvät siitä niin yksilö että yhteiskunta.

Haasteiseen on vastattava hyvinvointia edistävin rakenteellisin toimin, ei yksilöitä syyllistämällä ja kiristämällä. Siksi, tarvitsisimme laajapohjaisen ja usean sektorin kattavan suunnitelman ihmisten hyvinvoinnin ja luottamuksen palauttamiseksi.

Tasa-arvoinen yhteiskunta hyödyttää jokaista yhteiskunnan jäsentä.