
LOPPUSALDO: 372 ÄÄNTÄ JA VARAVALTUUTETUN PESTI.
Hyvin meni siis! Kiitokset kaikille äänestäneille luottamuksesta.
Ensimmäistä kertaa elämässäni pääsin kunnolla kampanjoinnin makuun. Jaettiin esitteitä, tehtiin somepäivityksiä, laitettiin mainosjulisteita teiden varsille. Tuntui, että aikaa kului paljon enemmän kaikkeen vaalihässäkkään, kuin mitä olin ajatellut. Tärkeimmäksi kampanjoinnin täsmäaseeksi osoittautuivat ihka omat vaalitiimiläiset, jotka auttoivat ideoimisessa ja tekemisessä. Koronan vuoksi en päässyt kylläkään tapaamaan ihmisiä taaskaan kunnolla (sama juttu kuntavaaleissa).
Positiivisia huomioita olivat uudet tuttavuudet, ihmisten kannustaminen, onnistumisen tunteet, itsensä ylittäminen, verkostoituminen ja uuden oppiminen. Negatiivisia huomioita taas olivat se, että rahaa kului kuin huomaamatta, ilman kontakteja ja someseuraajia on vaikea saada näkyvyyttä, pikkukunnassa asuminen toi haasteita maakunnallisissa vaaleissa, ilkeilyt somessa sekä se, että muiden asioiden hoitaminen kärsi vaalikiireiden vuoksi.
Nahka on tullut paksummaksi somessa lukemieni kommenttien kautta. Tosin kauhistelen sitä, miten rumasti aikuiset ihmiset käyttäytyvät. Ei sen pitäisi mennä niin, että kenenkään pitäisi totuttautua huonoon käytökseen ja siksi kovettaa itseään. Kukaan ei ole täydellinen, en minäkään. Vaikkei olisi samaa mieltä asioista, voi toista kunnioittaa. Itse koetan ajatella, että jokainen valtuutettu loppujen lopuksi haluaa ihan samaa asiaa: kuntien ja kuntalaisten parasta.
Jatkan omalla asiallisella ja rakentavalla linjallani. Se on minulle ainoa oikea tapa toimia. Uskon, että hyvä synnyttää hyvää. Haluan tuoda politiikkaan enemmän aitoutta, herkkyyttä ja tunneälyä. Se on ollut tavoitteeni ja on jatkossakin.
Kevättä kohti! 🙂 Ja siksipä kuva viime keväältä tähän kylkeen. Olispa jo kesä.
Kommentit