HYVINVOINTI
Olen huolissani eriarvoisuuden kasvamisesta sekä uupumisen tahdista yhteiskunnassa. Kriisit ovat pahentaneet asiaa, mutta juuret ilmiölle ovat vielä syvemmällä. Kiristäminen vähätuloisilta ja heikoimmilta johtaa pahimmillaan yhä eriarvoistuvampaan yhteiskuntaan, jossa heikko elämänlaatu näkyy kasvavina hyvinvoinnin vajeina ihmisten käytöksessä, sote-puolen kustannuksissa, työllisyydessä ja koulutuksen tasa-arvossa. Kyseessä on vaarallinen noidankehä. Heikoimmat ovat erityisen suuressa riskissä jäädä hyvinvoinnin ulkopuolelle. Heidän oikeuksistaan on pidettävä huolta ja helpotettava avun saamista uudistamalla palvelupolut selkeämmiksi ja vähemmän byrokraattisiksi.
Seuraa sosiaalisessa mediassa