Erika Mäkeläinen

HYVINVOINTI

Yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että jokainen saa apua oikea-aikaisesti ja laadukkaasti sitä tarvitessaan.

Kun leikkaukset kohdistuvat pienituloisiin ja heikoimmassa asemassa oleviin, heikentyy myös luottamus yhteiskuntaan ja turvattomuus sekä näköalattomuus lisääntyy. Tämä johtaa pidemmällä aikavälillä sote-kustannusten kasvuun.

Eriarvoisuuden kasvu ja lisääntyvä huono-osaisuus kertovat siitä, että suuntaa on korjattava.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan riittävät resurssit sekä selkeämmät ja vähemmän byrokraattiset palvelupolut. Palveluiden tulee olla saavutettavia ja avun saamisen sujuvaa.

TYÖELÄMÄ

Hyvä työelämä on hyvinvoivan yhteiskunnan perusta. Työstä on saatava riittävä toimeentulo, turvaa ja mahdollisuus kehittyä.

Työelämän epävarmuus, jatkuva kiire ja työuupumus ovat merkkejä siitä, että työelämän pelisääntöjä on vahvistettava.

Työntekijöiden oikeuksista, turvallisista työoloista ja reilusta palkkauksesta on pidettävä kiinni.

Tarvitsemme työelämää, jossa työn ja muun elämän yhteensovittaminen on mahdollista ja jossa työhyvinvointiin panostetaan.

Vahva sopimusyhteiskunta ja toimiva vuoropuhelu työntekijöiden ja työnantajien välillä on tärkeä tavoite.

KOULUTUS

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus oppia ja menestyä taustastaan riippumatta. Koulutus on yksi tärkeimmistä tasa-arvon rakentajista.

Liian paineistettu opiskelutahti, muutokset ja suuret ryhmäkoot heikentävät oppimista.

Opettajat, koulunkäynninohjaajat ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset tekevät korvaamattoman tärkeää työtä, ja he ansaitsevat siihen riittävät resurssit sekä arvostuksen.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten on saatava tarvitsemansa tuki ilman taistelua.

Samalla meidän on vahvistettava elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia ja luotava joustavia polkuja osaamisen kehittämiseen myös aikuisille.

YHTEISÖ

Hyvä yhteiskunta rakentuu luottamuksesta, osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä.

Tarvitsemme enemmän yhdessä tekemistä ja vähemmän vastakkainasettelua.

Yksilökeskeisyys ja jatkuva suorittaminen lisäävät eriytymistä ja uupumusta. Siksi meidän on vahvistettava osallisuutta ja yhteishenkeä sekä vähennettävä polarisaatiota.

Tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa ihmiset kokevat kuuluvansa joukkoon.

Yhteisöllisyys syntyy arjessa – siinä, että ihmiset kohtaavat, kuuntelevat ja auttavat toisiaan.

Ajankohtaista

Tiesitkö, että kunnassasi toimii vammaisneuvosto?

Yhteiskunta, jossa moni joko putoaa tai uupuu, ei ole kenenkään etu

Nuorten mielenterveyden haasteet kertovat kiihtyneestä ja vaativasta ajasta

Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia

Heikoimpiin kohdistuva leikkauspolitiikka aiheuttaa pitkäkestoisia hyvinvoinnin vajeita

Erika Mäkeläinen

Olen kahden pojan perheenäiti, omaishoitaja sekä eläinten ja luonnon ystävä. Minulla on valtiotieteiden maisterin ja tradenomin koulutus. Teen vaikuttamistyötä muun muassa valtuutettuna kunnanvaltuustossa, vammaisneuvostossa ja nuorisovaltuuston kummivaltuutettuna. Toimin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella aluevaltuustossa ja henkilöstöjaoston jäsenenä ja puolueessani puoluevaltuutettuna. Järjestötoiminta on sydäntäni lähellä ja olen mukana vapaaehtoistoiminnassa.

Päättäjänä kannan erityisesti huolta heistä, jotka eivät saa eri syistä ääntään kuuluviin, kuten lapsista, nuorista, iäkkäistä, mielenterveyskuntoutujista, vammaisista ja syrjäytyneistä.

Yhteiskunnan tulee tukea hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Jokainen tarvitsee nähdyksi ja kuulluksi kokemisen tunnetta ja merkityksellisyyttä. Eriarvoisuuden vähentäminen on tehokkain keino parantaa kaikkien ihmisten elämänlaatua. Keskusteluun olisi aktiivisemmin nostettava esiin huolestuttava yhteiskunnallinen kiihtyneisyyden ja uupumisen ilmiö ja rakennettava uudenlaista näkökulmaa hyvän elämän saavuttamisen edellytyksiin.

Minulla on autisminkirjolla oleva ihana poika ja lisäksi perheeseemme kuuluu diabeetikkopoika. Erityislapsiperheen äitinä minulla on kokemusta palvelurakenteiden haastavuudesta ja koen tärkeänä avun hakemisen ja saamisen kokonaisuuden muuttamisen selkeäksi ja aidosti tarpeita vastaavaksi. Liika byrokratia uuvuttaa jo valmiiksi jaksamisen rajoilla olevat ja viivästyttää tukitoimien aloittamista.

Koulutuspolitiikka tarvitsee tasa-arvoa ja puitteet, jotka mahdollistavat paremmat oppimistulokset eri kouluasteilla. Tukitoimet kuuluvat niitä tarvitseville kuin myös opettajille resurssit työn toteuttamiseksi. Työelämän muuttuessa ja digitalisoituessa, on kiinnitettävä huomiota työntekijöiden jaksamiseen ja panostettava työhyvinvointiin sekä työjoustoihin. Yhdessä tekemistä on vahvistettava.

Älä epäröi ottaa yhteyttä, mikäli sinulla on asioita sydämellä. Uskon vahvasti osallistavaan päätöksentekoon ja koen tärkeänä kaikkien ihmisryhmien tavoittamisen ja heidän ajatustensa kuulemisen.

Lue lisää...